maanantai 15. joulukuuta 2014

♥ 14.-15.12. Tokomatka Lempäälään

Se oli taas koeviikko, toivoin, että olisi viimeinen nyt toviin ja onnekkaasti olikin. Koe oli Lempäälässä saakka, ja se miksi sinne asti vaivauduimme oli epävirallinen partacollieiden tokomestaruus. Sen alkuperäisen virallisen mestaruuskokeen piti olla meidän ensimmäinen AVO-koe, mutta se koe peruuntui liian vähäisen osanoton takia. Joulukuulle asti en halunnut ensimmäistä koetta siirtää, joten käytiin se eka aiemmin, ja koska joulukuulle oli tulossa toinen ni käytiin sitten samalla vaivalla se kolmaskin tuossa välissä. Tämä oli siis meidän toinen avo-koe :) Luotto aika vahvasti kohdillaan, vaikka vähän mietin kuitenkin, että entäs jos ei saadakaan ykköstä?!

Saatiin me. Jännitti vähän enemmän kuin yleensä, varmaan se ajatus kuudennesta ykkösestä putkeen, uusi paikka ja aivan liian pitkä automatka alla. Milloinhan oppisin, ettei ne uudet paikat häiritse tätä koiraa vaikka ne kuinka on häirinnyt Pappakoiraa? Luota pyhäkoulupoikaan blondi. Ehkä jo ensi kerralla sitten..

Teukki ei välittänyt uudesta paikasta tuon taivaallista. Vähän enemmän olisi halunnut haistella mattoa ennen kehään menoa, en tykää en. Pitää alkaa puuttua siihen kaikkialla. Kehässä ei kyllä haistellut lainkaan, Varkaudessa kuitenkin nuuhkaisi jopa kerran liikkeitten välissä. Jotenkin Teu ei tuntunut ihan "omalle itselleen" mutta luulen, että nyt oli kyse mun jännityksestä. Ja videolla se näyttää paljon paremmalta taas kuin miltä tuntui.

Tuomari oli tosi tiukka (ja -pipoinen..), en tykännyt, mutta ei se meitä häirinnytkään. En kuitenkaan kuule/kuuntele mitä tuomari lätisee (lue: kommentoi) niin sinänsä se ja sama lätiseekö ollenkaan :) Meille ei mistään erityisestä huomauttanut, mutta eipä me mitään mokailtukaan. Blondi muisti kuunnella ja katsoa liikkuria, enkä yleensä teekään itse mitään ylimääräisiä huitomisia ja heilumisia. Teu teki tasaisen oman tyylisen suorituksen ja oli koko kokeen kontaktissa katselematta ja haistelematta maisemia. Nouto oli hieman huonolla mallilla taas, palautuksen lenkki tulla tupsahti taas esiin. Mun heitto meni tosi sivuun linjasta, en tiedä vaikuttiko se, vai se, ettei oltu treenattu tavanoutoa aikaan.

Ainut kunnon virhe oli, ettei Teu paikkamakuussa noussut ekalla käskyllä. Minä olin jotenkin kuutamolla enkä sanonut käskyä samaan aikaan kun muut, en tiedä missä haaveissa olin, ja sitten Teu ehkä luuli että nyt harjoiteltiin sitä, ettei saanut kuunnella. Tai mitä lie, piste siitä. Paikkamakuun aloitus oli taas vaikea, piti sanoa vähän kovemmin pyhäkoulupojalle, että pitää keskittyä kun taisi vaan haaveilla kuutamouinnista hehkeän noutajatyttelin kanssa kun kärsä pitkällä kuikuili naapurin tontille... Ei laskenut päätä makuussa tällä kertaa, eikä haistellut, lonkan otti piakkoin ja hieman oli kohentanut asentoa.

Muutama kauneusvirhe oli, tukiasken liikkeestä seisomisessa ja se noudon palautus. Seuraamisessa yksi perusasento oli hidas, ja semmosen viisi senttiä jäi jälkeen yhdessä suorassa hetkeksi. Luoksetulosta ei tullut sitä kymppiä mitä uhosin, mutta parempaan suuntaan menossa silti. Hypystä en oikein vieläkään tiedä mikä maksoi meille kaksi pistettä, oletan että tuomari katsoi Teukin osuneen esteeseen kun sen karvat ehkä osui esteeseen? Vähän linjasta sivussa ehkä, mutta käskyihin reagoi heti, perusasennot hyvät, joten ei oikein jää jäljelle kuin kosketus. Ääntä ei kyllä kuulunut. Mokoma.. 

Lempäälässä ei muuten palata koiran luo - siellä palataan koiran tykö :)

Vähän vaihtelua palkinnoissakin!

Paikkamakuu: 9
Seuraaminen:9
Maahanmeno: 10
Luoksetulo: 8
Seisominen: 9
Nouto: 9
Kaket: 10
Hyppy: 8
Kokonaisuus: 10

181p, KP, TK2 sij. 2/9


 Partisten tokomestaruuksissa oltiin paras avoimenluokan partis. Eikä ihanaa kyllä oltu edes ainoita, toinen ei ollut kovin paljon harjoitellut ja sai kolmostuloksen. Omistajansa ilmoitti vakuuttavasti jo heti kun tultiin paikalle, että meistä tulee mestareita. Siinä oli luotto kohdillaan :) Kuusi partista osallistui, ihan kivasti minusta kun joka luokassa oli partis. Mistä näitä tokopartiksia oikein saisi lisää... Täytyy koittaa näyttää hyvää esimerkkiä ja toivoa, että muutkin innostuu.

Kaikkensa antanut Pikku-Teu?
Aamumeitsie koirahotelli Herbertissä. Missä muuten nukutti erittäin hyvin ja tarjoiltiin tuoreita sämpylöitä aamupalalla! Mahtavaa, ihanaa, kiitos Eeva ♥


15.12. Ideaparkin vieressä hallissa treenit vielä Eevan kanssa. Teukki oli selvästi väsynyt, ei tuntunut normille. Otettiin ensin istuminen ja paikkamakuu, että Eeva pääsis huomauttamaan sammakoista, joita Boubie päästää valloilleen makuussa, ja nyt se pääsikin jo istumisessa.. Voi Boubie.. Teu teki istuminen tosi hyvin, makuun myös. Otin autosta halliin, pieni leikki ja heti kehään meno ja hommat. Tosi hyvin, tosin taas tuttu koira mukana ni mitäpä tuosta välittämään.. Ja taas uusi paikka, eikä tuon taivaallista häirinnyt. Hyvä Teu!

Eeva teki meille ruudun, että päästään "outoon" ruutuun. Ja eihän se sinne löytänyt. Pitää vielä treenata helpommin innostusta, jotenkin se ei vaan ekan kertaan syty. Kaikki loput meni ihan nappiin, kun ensin vaan piti eksyä ja sitten tarjota ruudun nurkkaa merkkinä.. Sitten löyty vauhti ja into ja oikea kohta.

Sitten päästiin siihen väsymysosioon kun hyppyhullu koira ei muka hyppää. Meinas mennä ohi kun heitin kapulan tarkoituksella tosi vinoon, näitä on tehnyt ennenkin, mutta väsynyt sielu ei kestänytkään sitä, eikä sitten voinut ilman apuja hypätä lain. Ei kapulalle, ei lelulle.. Joku onnistuminen ja tauko.

Mietin kauan otanko edes tunnaria, kun se vaikutti niin väsylle, mutta päätin sitten että sitä pitää harjoitella ja se pitää tehdä vaikka vähän väsyttäisi kun ei siinä tarvi riehumaan käydä. Ekana kapulat riviin ja taas ihan mahtavan järjestelmällisesti lähti oikeasta laidasta haistelemaan ja kun tuli oman kohdalle nappasi ja lähti palauttamaan. Toinen toisto, ja mitä idiootti blondi (se kaksijalkainen) teki? No idiootti blondi ajatteli taas, että näenhän minä nyt minkä se ottaa kun on halli ja kaikki vuosituhannen hienoudet kuten valot, enkä merkinnyt kapulaa. Ja mitä teki pyhäkoulupoika? Ympyrä on edelleen vaikea ja pyhäkoulupoika sotki kapulat, ja blondi ei tiennyt toiko oman..! Idiootti. Dorka. Miten typerä pitää ihmisen voida olla? Dorka. Kertakaikkiaan. IKINÄ koskaan älä viitsi olla niin tyhmä enää. Noh, melko suurella varmuudella voin sanoa, että se otti väärän. Jos Teu ottaa väärän niin se tiputtaa sen matkalla ja vähän jää hidastelemaan ja miettii ja ihmettelee ja näyttääkin sille, että tais tulla muuten vika-arvio. Ja nyt se näytti juuri sille. Mutta kun en ollut varma..... En sitten sanonut mitään, kai se pysty olee oikeakin, mistä sitä tietää, kun omistajansa on IDIOOTTI. Noh, Eevan kehoituksesta vaihdoin kaikki kapulat (ja ihan oma-aloitteisesti merkitsin oman..) ja otin vielä kerran ja pyhäkoulupoika onnistui. Siinä vaan maistoi väärää välissä, mutta nyt järki sanoi, että älä enää korjaa kun itse mokailet. Idiootti. Leikittiin jahtileikkiä ja hömppäkaukoja loppuun. Hyvä mieli, parempi kotimatka. Ei kyllä hyvä treeni ollut tämä ollenkaan.

10.-13.12. Hieman haasteellisissa olosuhteissa..

Vettä, räntää, pimeää, märkää, kylmää, tuulta, pakkasta, liukasta, perkele. Siinä viikon teema taas. Ainoan valaistun kentän pohja olikin yllättäen ihan jäässä ja oli pakko treenata sivummalla, mikä käytännössä tarkoitti treeniä puiden ja leikkitelineitten lomassa huonossa valaistuksessa. Teemana mieleenpalauttelua vain. Alkuun oli Teukille tosi iso häiriö kun Osku ja Duo oli messissä - lempiriehukaverit, mutta aika pian pyhäkoulupoika pääsi niistä yli. Seuraamista, käännöksiä ja palkkaa heti jälkeen, lyhyttä suoraa pätkää ja yllätyskäännös, hyvin oli pyhäkoulupoika messissä. Luoksetuloa muistuteltiin ja muistin olla skarppina kriteerini kanssa. Vaikutti ihan hyvälle, mutta palkatta jäi useamman kerran.. Positiivista, ettei Teu ennakoi stoppia vaikka kuinka monta kertaa ottaa peräkkäin. Negatiivista, että jossain vaiheessa aina silloin tällöin ennakoi lähtöä kyllä, seisoo kun käännyn. Oon tehny sit parit istu-maa sarjat ennen kutsua ja koitan muistaa käydä palkkaamassa istumisestakin. Pitkästä aikaa jäävien pysymistreeniä, pallon heitossa meni lankaan ja heilautti jalkaa, skarppas kyllä hyvin vaikka kuinka keikun Teun takana. Ihan hyvä mieli jäi. Ja aivan totaali paskainen koira.. Noo, odottelen edelleen sitä koetta kaatosateessa kun muut kiroilee ja Teukki vaan nauraa ja nauttii :) Jossain vaiheessa Duke karkas Teukin luo kun Teu oli paussilla ja minä kauempana - pyhäkoulupoika ei lähteny leikkiin vaan kipitti kantelemaan emolle "Duo se oli, minä en olisi noussut mutta kun Duo..!"

Todella kummallista etten muista viime viikosta muuta.. Pe ja la ei treenattu kun ei ehditty ja se oli osin tarkoituskin, jollain iltalenkillä testasin kuunteleeko avo-kaket vai sooloileeko, kuunteli. Hyvillä mielin koetta kohti, kunnes muistin, ettei olla tehty tava noutoa ja hyppyä aikoihin. Osaahan se ne, eiks jeh.

tiistai 9. joulukuuta 2014

♥ Joulumielipuoli 1.-9.12.

Yritetty kyllä treenata, mutta on niin pimeää, että on välillä liian haastavaa. Otsalamppu on lisätty vihdoin treenireppuun, että näkee edes repusta ottaa tavaroita. Fillaroidessa ois kanssa aika ehdoton tuo otsalamppu, tai sitten on oikeasti jätettävä ne oikopolut väliin...

Tiistaina oli facebook-koulutusta Kuopiossa, enkä yhtään ollu oivaltanut, että se on Musti ja Mirri -areenan tykönä. Onneks olin ajatellu, että reenaan kun pääsen kotiin, ni reppu oli pakattuna mukana. Eihän sit kiusausta voinut vastustaa.. Ennen koulutusta tehtiin ihan ministi kontaktiharjoitusta, suoraa seuraamista ihan lennosta vieraassa paikassa, kehässä missä oli leluja levällään. Tosi hyvin meni. Koulutuksen jälkeen en voinut vastustaa tunnarin tekoa halliin ja tehtiin sitten kolme kertaa agikehässä se. Ja kaikki meni tooosi hyvin, oikein hyvällä joulumielellä ja kaksi vieläpä ilman minkäänlaisia virheitä! Juoksujalkaa palautuksetkin. Kerran koski väärää, mutta ei ollut aikeissa tuoda. Hyvä joulumieli jäi tästä!

Seuraavana päivänä paluu todellisuuteen ja pihalle pimeään, kylmään ja märkään.. Ensin ihan vähän joulumieltä nostattavia seuraamisharjoituksia, suoraa pätkää pituutta vaihdellen. Siekkilän kentällä on valot vain ohikulkevalla pyörätiellä, mutta sinne me nyt mentiin kuitenkin. Siinä hieman puntaroin, että näkeeköhän koira tuota ruutua edes vai nou. No näki se, mutta Teukki meni lankaan monta kertaa. Ehkä ei paras aika ja paikka ruudulle.. Ajatuksena oli vähän jekutella, joten tein ensin luoksetuloa kuten ne kehässä yleensä on rinnakkain. Luoksetulot oli hankalia kanssa, koska oli tosi pimeä ja välillä kävi niin, ettei Teu nähnyt kun pallo lenti. Edelleen jouduin toteamaan, etten osaa oikein pitää kriteeriä seis-harjoituksissa, täytyy koittaa muistaa oikein kunnolla keskittyä itse ennen treeniä. Nyt kuitenkin osasin jättää palkkaamatta huonommat.

Ekaan ruutuun mentiin kyllä melkoisella kaarella luoksetulolaitaa mukaellen, mutta kyllä se ruutu löytyi. Toinen kerta oli jo helppo nakki. Vaihdettiin sivua, että mentiin pyörätien myötäisesti ja valoakin oli paremmin, ja sitten Teukki tieten näki paremmin myös matkalle jääneen lt-merkin. Sitä tarjotteli matkalla, mutta kun löyti ruutuun niin oli helppo nakki siitä eteen päin. Vaihdettiin taas sivua ja siirsin tarkoituksella merkin matkalle ja nyt se ei enää aiheittanu ongelmaa. Ajattelin vielä että otan lopuksi vähän lähempää lähetyksiä ja koko ruudun lopun, niin ei enää löytyny koko ruutu perkele. Sit löytyi vaan ruudun nurkat ja pyhäkoulupoika tarjotteli vain merkkejä. Todella ärsyttävää. Todella. Miten sen ajatus nyt yks kaks muuttui.. No varmaan siksi että merkkiä on otettu lähempää ja ruutua viime aikoina kaukaa? Pöh. Sain kyllä todella keskittyä, että pysyi joulumieli korkealla. Sain onnistumaan lopulta ja lopetin, ettei menny oma joulumieli kovin kireelle ja vois vielä tehdä vähän muutakin.

Jotenkin kaipaan ruutuun vähän intoa lisää. Pitänee alkaa hetsaamaan Teukkia enemmän, meidän ruutuvihje on aika pliisu. Se menee sinne kyllä, ja se menee sinne laukalla, ja se menee sinne mielellään, mutta jotenkin tuntuu, että siitä puuttuu oikein kunnon joulumieli. Tätä täytyy pohtia..

Ja koko treenin ajan meidän joulumieltä nostatti joku aloitteleva heavybändi, jonka treenijumputus kuului oikein oivasti viereisen koulun alakerrasta.. Hetkeksi liikaa häiriötä oli Teukille kentän toisessa laidassa irti ollut koira, josta näkyi vain punainen huomiovalo joka sinkoili sinne tänne ja pimeästä tyhjyydestä kuuluvat luoksetulokutsut. Silloin kyllä keskeytin treenin jo ihan sen takia, etten oikein tienny valon liikkeistä, että uskoiko se koira niitä kutsuja vai ei..

Vähän turhan kiire viikko meinasi olla, töissä vaikka mitä ja 5.-7. olin Helsingissä töissä, mutta en silti malttanu olla treenaamatta 4.pvä vaikka kello oli jo paljon ja vaikka sun mitä oli tekemättä.. Hyvä niin, ihan kiva pikkutreeni todella hyvässä häiriössä, joulumieli kohosi. Mikaelissa oli joku tapahtuma niin en kehdannut mennä ihan oven eteen treenaamaan, joten jäätiin pyörätien varteen nurmipläntille. Oli vaan ilmeisen yleinen koiranulkoilutusaika ja hyvin hämärää ja Teukki otti joistain tyypeistä yllättävän paljon häiriötä. Tosin, annetaan vähän armoakin jos joulumielipuoli heitti kapulan kohti kävelytietä ja kapula jäi n. metrin päässä tiestä, missä käveli tuntematon haukkuva koira. Hyvin pyhäkoulupoika selvisi olosuhteet huomioiden.

Keksin uuden keskittymisharjoituksen ja testailin sitä. Vähän ehkä liian vaikea, taikka pitäis olla keksimättä yks kaks uusia ja miettiä vähän ensin.. Nakkasin ensin lelun ja sitten noutokapulan, ja odotin että kapula tulisi tuhatta ja sataa takaisin. No ei se ihan niin mennyt, mutta ekan kerran jälkeen ei enää lankaan mennyt. Nouto vaan hidastui jonkun verran, olisi pitäny palkata tuomisesta paremmalla lelulla kuin mitä nakkelin, mutta mukana oli vain niin kivoja leluja, että ne oli vaikea laittaa järjestykseen. Ennen noutoja tehtiin jääviä edes ja takaa ja vähän asennon säilyttämistä. Siinäpä se.

Onni on oma kauppa, ja sen lisäksi vielä vieraskin kauppa, minne voi mennä reenaamaan jos ei kerta kaikkiaan huvita sateessa ja pimeässä kökkiä. Graanin liikkeellä pieni iltatreeni, Teukki tuli aamulla hoidosta ja treenasi tosi hyvällä joulumielellä. Sille vaan oli vähän hankalaa kun ei voinut sinkoilla minne sattuu, vaan piti vähän katsoa ettei juossut päin hyllyjä. Kaukoja tehtiin, ensin Teukilla ei tuntunut kyllä taas olevan mitään käryä miten piti tehdä, ihan selkeitä askelia otti eteen päin ja seiso-maa siirtymässä etujalat heilu. Vähän muistuttelin lähempää ja alkoi sujua. Sitten muistin tieten, ettei näitä pitänyt ottaa tällä viikolla, kun on koeviikko.. Siirryin avo-kaukoihin ja totesin, ettei pyhäkoulupoika kuunnellut yhtään mitä sanoin. Ensin teki väärää asentoa, teki vaan kuuntelematta, ja sittenkin vielä pari kertaa nytkyi kun meinasi tehdä väärän asennon, mutta alkoi kuitenkin kuunnella. Tehtiin lopuksi piilokaukoja, Teukki oli kovin hämillään kun ei nähnyt minua kunnolla, tosi hyvin teki silti. Ja pysytteli vieläpä avo-kaukoissaa..

Tunnari, oikein yllätyin miten hienosti ja innolla teki! Ja sitten tein toisen kerran ja Teu teki varmaan kaikki mahdolliset virheet.. Jotain sohelti kapuloilla, en nähny nosteliko mutta ainakin ihan sekasin sai kapulat, toi väärän, lähti uudelleen ettii, otti kaksi suuhun samalla kertaa, tiputti molemmat ja nosti vaan lähemmän joka sattumalta oli oma. Voi elämän kevät. Revi siitä sitten joulumieltä.. Noh, rohkeasti uutta vaan, ja se tehtiin taas täyden kympin arvoisesti. Todella kummaa.

Onni on "oma" mahhilainen ja tiistaina päästiin taas vierailijana halliin treenaamaan. Suoraa seuraamista peilin edessä. Vähän häseltämiseltä näytti, mutta ajatus olikin palkata asenteesta eniten. Hyvä joulumieli oli molemmilla. Jorma halusi paikkamakuuta, niin sellainen sitten. Teu meni muitten käskystä maahan.. Joskus vois muistaa ajatellakin tämän, mutta nyt sattui niin että näin oven saranapuolelta Teukin koko makuun ajan, ja jouduin toteamaan että siellähän se pyhäkoulupoika pyöritteli päätään ja haisteli maata. Komensin sitten, että lakkaa tuusailemasta siellä ja lakkasihan se. Kovin oli pöllämystynyt ilme kun ihmetteli mistä ääni tuli, ja miten hitossa se tiesi! Ehkä liikaa joulumieltä tylsän hoitoviikonlopun jäljiltä.. Täytyy tehdä näin jatkossa, että oikeesti pääsen sanomaan ettei ala enemmänkin tuusailla. Viime aikoina on kyllä yleensä painanut pään alas, ja harkitsinkin sen opettamista ihan liikkeeksi, mutta nyt ei kyllä pää painunut mihinkään. Enkä osannut päättää opetellaanko sitä vai ei. Jorma teki myös lp + paikkamakuu treenin, me treenattiin siinä vieressä suoria maahanmenoja ja kontaktin pitoa paikkamaakuun aloiteuksessa.

Luoksetulo. Keskityin kovin ja luulen, että sain kriteerin pidettyä edes kohtuullisena. Ihan ihme juttu oli, että pari ekaa kertaa kun pysäytin ni Teukki vaan käänty kannoillaan ympäri ja olis häipynyt samantein ettimään palloa! Ihan uus juttu, kaikenlaisia. Jouduin oikeesti kunnolla muistuttamaan, ettei noin voi tehdä. Kaikkiaan aika monta jäi palkkaamatta, mutta onneksi joulumieli säilyi silti. Melko surkeeta.. Meidänhän piti sunnuntaina saada tästä kymppi. Ei taida onnnistua ei, ellei nyt keksitä ihan jotain joulumielipuolista pika-apua tähän. Hyvin se stoppaa suurimman osan. Itse olen soppani keittänyt palkkaamalla huonompiakin. Typerä ihminen.

Ruutua, matkalla oli hyppy joka veti puoleensa ihan liikaa. Minusta se alkuun katsoi ruutuun ihan hyvin, kehuin siitä ja silti se meni hypylle ja seinän vieressä olleille puomin osille.. Ja toveri ei tasan edes tiedä mikä puomi on! Kuka sen on noin huonosti kouluttanut.. Sitten haettiin vähän joulumieltä molemmille ja keksin sen hetsaussanan ruudulle ja kokeiltiin uudelleen. Sana toimi innostukseen heti, toivottavasti joskus yhdistää ruutuunkin sen. Jännä miten paljon paremmin löyty paikka ja miten paljon parempi stoppi tuli ruutuun kun innostin kunnolla. Olisin ajatellut että käy toisin päin.. Luultavasti sattumaa. Mutta intoa ja vauhtia löyty, "juostaan, juostaan, juostaan kovaa!". Jepjep. Näillä mennään.

Sunnuntaina on koe, toivottavasti viimeinen avo-koe. En ole päättäny käynkö vielä avossa jos tästä ei tuukaan ykköstä. Voishan käydä kun maaliskuussa on vasta voittaja ajankohtainen (toivottavasti on) Ainakin muutamaa asiaa olis vielä varmisteltava viikon aikana, lähinnä oman joulumielenrauhan takia, Teukki osaa kyl. Luoksetulon stoppia kunnon kriteerillä. Avo kaukoja, ettei ala tehdä seisomisia sinne väliin. Jättöliikkeitten pysymisiä. Siinäpä ne. Vähän mietityttää miten se jaksaa kun ajomatkaa tulee sen 3,5h, mutta ehkäpä se jaksaa. Jaksoihan se partiaisen poikasenakin Valkeakoskella treenata ihan hyvin, ja sinnekin tuli aikamoinen ajomatka.