keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmaa... reeniäreeniäreeniä, mokiamokiamokia 9.-17.2.

9.2. Uuden lähikaupan piha, iltalenkillä poikettiin puuhastelemaan. Tarkoituksena oli tehdä useampi liike putkeen, kunnes heti alkuunsa törmättiin isoon ongelmaan.. seuraaminen meni ok, tein piitkän pätkän, *illurallin mikkelinmestaruus oli vaan aikataulutettu ratkottavaksi samaan aikaan samaisella parkkiksella, ja siitä otti kyllä Teukki vähän häiriötä, mutta kaikkiaan aika ok. Sitten perään istuminen, se helppo ja varma.. I wish.. Ei onnistunut. Ei mitenkään päin. Maahan tippuu joka kerta. Autan, kehun, uusiksi, moka, apu, kehu, uusiksi - kertaa 5. Ei. Mikäs helkkari tälle nyt on tullut.. Ystävän sheltille on tosi vaikeaa istua seuraamisen jälkeen, onkohan se vinkannu Teukille että niinkin voi tehdä.. Luoksetuloja, aika kohtuullisesti meni kaikki, kaikkia pätkiä ja suorakin. Tunnari tehtin penkan yli alapihalle, tosi hienosti onnistui kaikki toistot :)

10.2. Yhtärin pihalla. Keli on taas kamala, kaikkialla pluikasta.. Mutta sen verran kunnossa se lasten aidattu alue, että uskalti tehdä. Seuraamista alkuun, ajatus testata miten istumisen laita on tänään. Seuraamisessa tehtiin sivuaskelia ja käännöksiä paikoillaan, vähän suoraa pätkää. Kaikki ok. Sitten istutaan, tai siis nimen omaan ei istuta. Ei taas mitenkään päin. Varmaan 7 kertaa korjaus, uusiks, apu, kehu, uusiks, korjaus perkelettä että paloi käpy. Tuhma koira on koulutettu huonosti. Ja ei silti. Kumman hyvin se jaksoi yrittää vaikka aika rumasti toruin kun ei kuuntele yhtään mitä sanotaan vaan humpsahtelee maahan koko ajan. Osaa varmasti. Mutta en tajua miksei tee. Hankala juttu... Metallia perään ja sit ei tehnyt sitäkään. Tai ei tehnyt ekalla käskyllä, tokalla toi mutta hitaahkosti. Sitten pari vauhtonoutoa perään ja toi ok. Pari päivää pidetään nyt taukoa kyllä, kun tuntuu, ettei mikään onnistu taas.... Kiirekin oli, tiistaina on aina alttari-studio Elbsin luona!

13.2. Oltiin taas mahhilla vierailulla, enkä muista jostain syystä kunnolla mitä tehtiin.. Metalli testattiin ja oli ihan ok, ei ongelmia. Seuraamista taas, ja istuminen perään, ei ollut ihan niin vaikea mutta teki pari kertaa väärin. Tunnari tehtiin, itsekseen taas, kaikki ok. Yksi oli vähän epävarmempi, kolme tehtiin kaikkiaan ja kaikkiin olin silti tosi tyytyväinen. Kyllä tämä tästä! Lopuks vähän hömpsöiltiin merkkiä ja kakeja nameilla ja naksulla.

14.2. Vanhalla kassulla. Työpäivä venähti, niinku koko työviikko, ja oli tosi hankala repiä motivaatiota reeniin.. Piti ostaa juomistakin kun kävin tankkaamassa, unohdin, joten läksin kassun pihasta käymään vielä Tuuliviirillä, kun en meinannu jaksaa reenata, ja ajelin sitten Tuuliviiristä ohi ja vanhan kämpän pihaan... Takasin kauppaan ja sieltä kassulle, ei meinannu huvittaa ei sitten yhtään.. Pakko.. Seuraamista ensin. Käännökset ohjelmassa, Teukilla tippuu käännöksen jälkeen usein kontakti, ei käännöksessä mutta sen jälkeen, joten palkkasin siitä hetkestä. Meni tosi nätisti, kerrassaan. Perään istuminen, joka onnistui heti! Jeeejeeejeee. Mahtijahtileikkipalkka.

Ruutua, tein ruudun niin, että Teukki oli autossa, löytyi heti ja meni suorasti. Vauhti aika hiljainen, mutta ei välitetä koska paikka, kaikki paikat, oli tosi pluikkaita taas. Ohjattua, suunnat ok, mulla on vaan aika pienet ykkösen arvot noissa metrin mitoissa, pitää muistaa venyttää välimatkaa kapuloille. Ollut vaan vähän ahtaita reenipaikkoja ni ollut pakko tehdä tiiviimmäksi.. Tätä muistettava ajatella.  Merkkiä otettiin ohjatun yhteydessä, nyt kuunteli ja teki merkkiä eikä mennyt kapuloille, mutta joutu auttamaan tosi paljon, että osasi lähteä merkiltä kapuloille. Lopuksi tunnaria, tarkoituksella "väsyneempänä" kun ollaan tosi paljon tehnyt nyt alkuun ja korkeimpaan vireeseen. Hyvin jaksoi, karkasi kapuloille, tein odotuksia että vein kapulat ja tulin tekemään tunnarin aloituksen ohjaajan kääntymisen kera jne. Kaikki tosi hyvin! Vauhtia oli, aina oma, ei koske vääriä. Nice.

15.2. Joskus tuntuu, että Teuvolla on ihan omakin elämä. Minä olin ikeassa, ja sillä aikaa Teuvo kävi Emmin luona ja Pörtsän kanssa leikkimässä. Unohti kotiavaimet ja Jorma oli joutunut ottamaan kännykän pois siltä, kun pelasi koko ajan Candycrushsagaa vai mikä se nyt oli.. En tiedä noista nuorten hömpötyksistä..



16.2. Ringin treenit peruuntui sunnuntailta, osin varmasti mun mokan takia, kun muistin ajan väärin ja olisi myöhästynyt.. Mutta pakko oli mennä Ikeaan kun pääsi, kun alkoi häiritä kotona tavarat vielä laatikoissa ja asuttu ollaan puoltoista kuukautta tässä.. Kirjahyllyille oli akuutti tarve... No, enivei, maanantaina oli sitten Satukin ringistä treenaamassa, Helen myös. Ei tainnu sopia meidän kummankaan psyykelle se, että treenattiin vuoronperään, olis pitäny ehkä viedä autoon välillä. Mutta en osannut ajatella, että jotkuthan tosiaan treenannee aina yhdessä vuoron perään, eikä yhdessä samaan aikaan.. Miä tykkään aina tuusailla omiani, ja parempi vaan jos joku tuusaa samaan aikaan mitä sattuu. Jos tarvii apua, pyydetään, jos ei ni tehdään mitä kukakin lystää. Mutta joo, tällä kertaa odoteltiin paljon. Teukin kanssa testattiin eka metalli, ei ongelmaa. Ehkä pääsen omasta metallitraumastani yli. Sitten seuraamista ministi ja istuminen, joka onnistui taas heti! Sitten odottamaan, että muut treenaa.

Tovin kuluttua kokeiltiin lt + ruutu -> ei tuumitään = epätoivo. Ensin lt:ssä tuttu ongelma, stop on tyyliltään ok, se ensimmäinen pysähdysyritys, mutta sitten se ottaa niitä askelia. Eli stoppi periaattessa hyvä, mutta valuu.. Tämän totesin tuossa joku päivä, että en vaan osaa opettaa. Lomalla on tulossa tokomatka Sipooseen ja siellä kyllä perehdytään ainakin tähän. Mutta kyllä siitä pisteitä tulisi, ei niin paljon valu. Mutta se ruutu... Lt alla, ja Teu painelee sen merkeille. Ei edes katsonut ruutuu, ei aikomustakaan. Pysäytin, kuunteli hyvin, oli varma että oli tekemässä oikein, eikä yritä korjata. Ei mene ruutuun. Kutsun lopulta pois. Uusi lähetys, sama vika. Koira sivulle ja lähemmäs, lopulta se sinne meni. Nyt vaan siis lt oli kentän läpi ja ruutu nurkassa tieten, ja kaikki lt:n merkit paikoillaan. Luulen, että ne lähemmät merkit vei huomiota, vaikka ei se niille merkeille mennyt vaan kohti lt:n alkua. Uusiks kun tehtiin niin kaikki ok. Tein sitten vahvistusta ruudulle vain, mietin vähän ajautumista vasempaan nurkkaan ja nyt olikin targetti oikealla. Pitäis palkata oikealle myös ja käännöksestä, mutta olen hieman haluton heittämään lelua, ettei ala kääntyillä jo matkalla. Näitä merkkihäiriöitä en oo vaan muistanu tehdä, ei mahdu kahdet merkit reppuunkaan niin on ollut hieman vaikeaa. Nyt auton kanssa uutta pontta ruudun opetteluunkin! Mutta kyllä muuten vitutti.

Taas aika pitkä odotus, ja sitten testiin tunnari, joka ei onnistunut lainkaan!! Melkein itkin! En tajua, mitä on tapahtunut.. Toiminut aivan superisti viime aikoina, ja nyt ei lähde tekemään. Hallli? Odotus? Liikkuri? Joku näistä muuttujista häiritsi siis. Mutta, viimeeks kisojen aikaan tehtiin hallissa itse ja oli ok. Tiinan liikkuroidessa ulkona on tehnyt ok. Jää odotus, tai näiden kaikkien yhdistelmä? Arvatenkin yksin treenaaminen jossain vaiheessa alkaa kostautua, mutta en odottanut sitä tähän. Teukki ei kyllä ole ihmisistä paineistuvaa mallia, saati paikoista, joten ehkä se kuitenkin oli vain aivan liian uupunut odottelusta? On sillä kyllä erinomainen on-off -nappi, mutta silti.. En tiedä.. Suututti niin kovin. Ensin ei siis lähde, sitten lähtee lopulta ja koskee vääriä. Oman se toi kuitenkin lopulta. Yksi saatiin sitten sinne päin kun oltiin kerran leikitty palkaksi ja ilmeisesti ehkä vire vähän korkeampi? En tiedä..

Tokokoira sai vihdoin uuden isomman pannan, joululahja Pörtsältä oli tämä ♥ Ei ehkä ihan pääse oikeuksiinsa kaiken tuon karvan seasta.
17.2. Piti jo eilen kokeilla illalla vielä tunnaria ulkona, mutta en kertakaikkiaan ehtinytjaksaa. Niin paljon noitten uusien huonekalujen ja kodin järkkäilyn kanssa tekemistä, että meni niin myöhäiseksi, että katsoin paremmaksi kerrankin säästää vähän itseä.. Ja tiistaina ei olosuhteet olleet sen kummat, pitkä päivä töissä ja väsymys melkoinen, mutta ei malta olla kokeilematta.. Poikkeuksellisesti Graanilla töissä, joten lenkkeiltiin siellä ja reenattiin Graanin liikkeen pihassa. Tunnaria vain, viisi putkeen, ei ongelmia! Kerran etsi kauan, oli sillä kohdalla maassa selvästi joku haju joka hämmenti Teukkia, mutta pitäis silti osata tehdä.. Hajua haisteli tosin vähän, kapuloita haisteli sen jälkeen toosi kauan. Otti oman ja päätti tarkistaa kapuloita ja sitten vaan haisteli ja haisteli ja haisteli, kapuloita ihan siis, ja ei löydä. Piti mennä katsomaan kun en enää itsekään tiennyt mikä oli oma, ja autoin sitten hieman. Tämä oli toinen toisto, ja sen jälkeen tiputti kapulan kerran sivulle tullessa, muita ongelmia ei ilmennyt. Ekalla kerralla kun sanoin, että "tehdään oma" niin karkasi taas kapuloille. Toisella kerralla olin sitten skarpimpi sivu-käskytyksen kanssa, ja ei karkaa silloin kyllä. Tulin sitten vaan ajatelleeksi, että ehkä se tajuaa kapuloista mikä homma on tulossa, ja jos se oma sanalla karkaa, niin miksei se käsky voisi olla oma? "Misä" on ollut käskynä alusta asti, myös kaikki ne ongelmaiset vaiheet, joten ehkä siihen liittyy myös jotain negatiivisia muistoja. Jotenka vaihdan käskyn. Loput kolme tehtiin siis "oma" käskyllä ja toimi ihan hyvin.

Vähän on nyt huolestunut mieli.. Paikka kokeeseen on varattu, ja kaikki tärkeät asiat mättää. Onhan tässä pari viikkoa vielä aika, mutta vähän alan nyt valmistautua, että sieltä ei kyllä sitä ykköstä tule. Mietin jo lykkäämistä myöhemmäksi, mutta ei se toisaalta ihan niinkään huonossa jamassa ole. Tiedä sitten.. Luulen, että mennään kokeilemaan, toivotaan parasta, otetaan onnen amuletti mukaan, kaikki kannustusjoukot paikalle, siirretään vaikka tähtiä että ne oikeassa asennossa, ja tehdään parhaamme. Ei tässä muu nyt auta.



sunnuntai 8. helmikuuta 2015

31.1. - 8.2. Perustreeniä

31.1. Uudet paikat on ollut viikon teema, kyllä niitä vaan vielä keksii. Ja pakko keksiä kun paikat on niin huonossa jamassa, liukkaita, lumisia, pimeitä.. Noh, lauantaina ehdittiin töistä valosan aikaan Arton omalle kentälle reenailee. Pieni ja vähän luminen, mutta uusi ja mukava häiriö Dellasta. Hempu oli hoidossa ja mukana, sai sekin vähän tehdä.

Autosta suoraan paikkamakuuseen. Ahistaa kun härvää "kehään menossa", mutta aika hyvin paikaksi mikä ei vaikuttanut treenipaikalta, kapea polkun, neljä narttua asuu talossa ja yhdellä juoksut tulossa. Ei ihme että nenä vähän vipatti pihan läpi käveltäessä, mutta tosi hyvin keskittyi makuuseen ja kaikkeen muuhunkin. Ei ollu piiloa, tämä oli lähinnä Dellalle avuksi. Muuten alusta asti into oli tosi hyvä. Ei häiriötä ottanut lain, eikä ihmetelly paikkaa. Pientä seuraamista ensin, meinasin käännöksiä mutta sen verran oli kenttä skröbö, ettei oma asekellus oikein sujunut, ni kuha ny vähä jotain tuusattiin ennen pääasiaa, eli ruutua. Arto oli tehnyt sen, ilman ruutunauhaa, koska se oli jossain lumen alla. Aika pieni kehä, eli ruutu ei ollut kaukana, mutta silti lasken tämän isoksi onnistumiseksi, että Teukki meni suoraan ja vauhdilla vieraaseen ruutuun! Muutama oikeen kohdan haku päälle.

Merkkiä ja ohjattua tehtiin. Merkissä lipee aina merkin ohi sen oikealle puolelle, pitää laittaa targettia merkin taa tovi nyt. Ohjattu meni tosi hyvin kanssa, ei ihan täydet mitat kun oli ahdasta. Aloitin noudettava vähän lähempänä ja tein suoraan riviin saakka. Ei muita virheitä kuin että blondi sanoi taaaaaas väärän käskyn ekana. Miten voi olla niin urpo ettei opi... Keskity.

Muutama päivä reenitaukoa tekee hyvää turkille..
3.2. Meillä on mukavasti ollut auto nyt käytössä kun Teukin ihmisisovanhemmat jäi eläkkeelle. Tekee hyvää meidän harrastukselle, olipa helppo käydä tekee ruutu niin ettei Teukki näe kun pystyi jättämään autoon! Tunnarilla kuitenkin aloitettiin, ja sepäs oli sitten todella outo. Tein kummulle kun oli niin kiva lasten tallaama kumpu. Mutta Teukki toi vääriä. Kaksi ekaa oli vääriä, tuntui tosi oudolle kun se oli itse niin varma että on oikea. Näki sen naamasta, että oli ihan todella varma, että tekee oikein. Vasta kolmas oli oma. Toisessa toistossa toi yhden väärän ja vielä kolmannessakin. Sitten aloin jo miettiä, että joku tässä mättää nyt oudolla tavalla. Teukista on ennen aina aistinut, että ei ole tuomassa omaa, kun yleensä ei tohdi tuoda sitä edes minulle asti, kun tietää itse, että ihan ei ehkä tehny niinku piti. Nyt, kaiikki toistot tuhatta ja sataa kapuloille ja yhtä kovaa takaisin, haistelee hyvin ja todella varmasti ottaa sen kapulan minkä päättää ottaa, ei muuten nostele vääriä tai arvo. Se oli varma. Kapulat oli semmonen pussukka, missä vaan sattu olee niitä kapuloita, en tiedä yhtään mitä kapuloita ne oli. Heräsi sitten pieni ajatus, että entäs jos ne oli jotain vanhoja omia? En muista enää meinaan.. No, oli muitankin kapuloita mukana, ja neljänteen ja viidenteen toistoon vaihdoin kaikki kapulat ja menin tasamaalle tekemään ja kas, meni ihan nappiin. Tähän oli jo vähän vauhti hidastunut, mutta hyvin pyhäkoulupoika tsemppasi vaikka jäi palkatta monta kertaa. Jotain tosi kummaa tässä oli, toivottavasti oli vaan joku yhden kerran oikku.. Mahtavaa silti, että ollaan saavutettu oikea asenne hommaan - tunnari on kivaa ♥

Sitten se ruutu, vihje, katse, lähetys. Nyt lähti suoraan eteen mutta aika hidasta laukkaa. Sitten mennessään selvästi bongasi ruudun vasta ja kiihdytti sitten tuhatta ja sataa ruutuun. Eli meni kuitenkin heti, suoraan, kovaa ja oikeaan kohtaan, jei. Muutama kohdan haku päälle ja muutama loppuosa. Meinaa ennakoira kyllä lähdön jos/kun käännän päätä, mutta opeteltiin nyt tätä. Sivulle tulo on edelleen kiva ja hypytön. Lopuksi hömpöteltiin vielä kaukoja. Joku väsyny teini laahusti ohi ja katto tosi hitaasti, kun sanoin juuri Teukille "tehhään kake, kake tehhään". Oli kai outoa. Ligg oli hieno, ja rokkia vähän voimakkaammalla pakituksella, lelulla höntsäillen.

4.2. Paikkaa vailla taas, mentiin lyskan pihalle nyt. Todella huono paikka.. Joku jumppakeskus iltaisin se koulu, niin jatkuvasti joku ajamassa meidän yli.. Jäi treeni aika pieneksi. Nyt tehtiin ihan ministi seuraamista ensin, palkkaa juoksusta ja hitaasta. Sitten tunnarin kimppuun. Vähän jännitti. Uudet kapulat taas, tein varmaan viisi toistoa, aina oma, ei arpomista, vauhdilla mennään ja tullaan. Ihan täydellistä ja iloista tekemistä. Välillä ei jotenkin tajunnu missä kapulat oli, kun siinä oli kinoksia, niin etsi niitä aika kauan, mutta etsi koko ajan, niin annoin sen etsiskellä. Merkki ehdittiin ottaa paristi, oli targetti ja hyvin meni. Ihan ministä koitin kakeja ehtiä kun ihmisiä käveli kohtuu läheltä, mutta sitten alko taas mennä autojakin ni vähiin jäi. Hyvin kuunteli kuitenkin ja rok taas reilulla pakilla läheltä.

 5.2. Illalla kauppareissulla taas uusi paikka, Rokkalan K-kaupan piha. Into oli ihan hirmune, vissiin vähän riemuissaan kun ensin luuli ettei tänään tehä mitään kun käveltiin töistä suoraan vaan kotsaan. Paitsi kotona naksuteltiin jo kakeja ja tunnarin pitämistä. Onse vähän vaikea se tunnari vielä, mutta aika hanakasti poimii suuhun ja välillä saa jo nostaa etujalat ilmaan tunnarista, mutta silti ote on vähän turhan hentoinen. Tunnariahan me taas kaupallekin aiottiin tekemään, mutta nyt ajattelin että intoa oli pikkasen liikaa ja purettiin sitä vähän luoksetuloon. Kokeilin miten käsimerkki toimisi, ihan hyvin kerran, toisen kerran ei ollut eroa suulliseen käskyyn, eli ei sen helpommin tullut täydellinen stoppi. Alkaa risoa kun en osaa opettaa tätä kunnolla.. Tunnarin kimppuun, tehtiin vain pari, täydellinen suoritus, ei mitään virheitä! Jeah! Lopuks noutoja, metallia ensin, pakkasessa, lumessa, ei ongelmia. Sitten puisella vähän pelkkää palautusta, jätin Teukin istumaan ja kapula piti osata poimia matkalta mukaan. Meinas unohtua ekalla kerralla, mutta äkkiä sai juonesta kiinni.

8.2. Matkalla katsomaan Noelin koetta, päätin treenata uuden Kalevankankaan koulun pihalla - taas uusi paikka. Hirvee myrsky, onneks otin painavamman merkin mukaan.. Ja Teukille kiviä taskuihin, ettei lähteny tuulen mukaan. Ohjelmassa ohjattua, ekan kerran sotkin merkille menemistä tähän soppaan. Suoraan tasaiseen riviin kapulat, tosin ei ollut kuin kaksi mukana niin laitoin keskimmäisen ja sen mitä haetaan. Ja molemmat niin, että Teukki näki kun laitoin ne. Ensin vein merkille ja haettiin oikeaa, ja blondi osasi sanoa oikean käskynkin. Tokalla lähti niin että katsoi keskimmäistä kapulaa, ehdin stopata sen kun oli jo kääntymässä oikeanpuoleiselle. Sit se ihmetteli, että hittooko siä sieltä huutelet kun hän tekee hommia. Jännä, että ihan kuin se olisi ajatellu, että ei se tuo ole. Oisko se nyt tässä voinu tuollaista viisautta oppia ominpäin..? Varmaan vahinko.

Sitten lähetin merkille, mutta eihän se mihkä merkille menny. Meni merkistä ohi hakemaan keskikapulaa. Stoppasin, käskin uudelleen, stoppasin, käskin uudelleen, sitten se vasta rupesi ajattelemaan että mitähän siä muute käskitkään miun tehhä? Ja kipitti merkille. Uusiks, ja meni merkille tosi hyvin. Sitten merkille ja siitä lähetys vasemmalle - ei lähteny. Meni vasempaan päin mutta oli ihan kuutamolla että mitä piti tehdä. olin kerrankin viisas taas, ja helpotin hommaa, vein Teukin merkille takasin ja näytin sille vasemman kapulan. Vähän hitaasti lähti, mutta lähti ja haki oikean pulikan. Sitten taas merkille lähetys ja vasemman haku, tosi hyvin jo. Vielä vasen ja loput merkille menoja.

Hangessa parkkiksella oli semmoinen puinen puomi, aloin tuumia, että tulisiko siitä hyppyeste meille. Tulihan siitä. Hyppynoutoa siis, tahallaan tosi vinoja heittoja ja menihän se harjaan, tosi kummasti toi pari kertaa ihan sorvatun laipasta kiinnipitäen takaisin. Ei oo kauheesti tämmöstä ollu. Nii hirvee tuuli ja viima, että ei voinu tunnaria tehdä, näpit olis jäätynyt heti.. Josko myöhemmin voisi tehdä siellä hallilla..

Mentiin kattoo siis Noelin koetta, josta hienosti 269p ja kaivattu ykköstulos, mahtavaa! Voittajaluokan jälkeen piipahdettiin sinne agihallin puolelle tunnarin pariin. Vaikuttiin innokkaalta ni tehtiin ihan ministi seuruuta ensin, ei sitten ainakaan olisi kierroksilla. Meinaa karata kapuloille ja toistaiseksi saa sen tehdä. Intoa menemiseen on, palautukset oli tänään hitaita. Ei kuitenkin nostele ja maistele vääriä, mutta mun on kyllä kuvattava näitä kun jotenkin aina missaan, että mikä ne kapulat oikein sotkee? Hiihteleekö se karvoinen niitten päältä vai partako niitä liikuttaa vai mitä ihmettä?? Toisessa toistossa kapulat siirtyi ihan toisiinsa kiinni, ja Teukki toi sitten molemmat, oman ja viereisen. Työtapaturma, pitää koitaa opetella näitä, koska ne näköjään nyt sit liikkuu ne kapulat miten sattuu. Mutta muuten hyvin, kerran palkkasin oikean löytämisestä ja muut odotin sivulle. Varsinaisen tunnarin jälkeen tehtiin pari hyppynoutoa tunnarikapulalla ja siihen loppuun kunnon pitotreenit. Aika helpolla meinaa laskea irti, mutta hokasi sitten, että tää olikin tää juttu missä pitää purra leauat yhteen. Kiltti pieni.

Treenin jälkeen käytiin Duon kanssa hillumassa. Nimen omaan hillumassa... Kaipaan vanhoja jannuja ja formulaleikkiä Hempun kanssa.. Nää kaks urpoo leikkii törmäilyautoja. Kamalaa katsottavaa ja vähän jopa pelottavaakin.. Duo alkaa olla pian10kg Teukkia painavampikin..