31.1. - 8.2. Perustreeniä

31.1. Uudet paikat on ollut viikon teema, kyllä niitä vaan vielä keksii. Ja pakko keksiä kun paikat on niin huonossa jamassa, liukkaita, lumisia, pimeitä.. Noh, lauantaina ehdittiin töistä valosan aikaan Arton omalle kentälle reenailee. Pieni ja vähän luminen, mutta uusi ja mukava häiriö Dellasta. Hempu oli hoidossa ja mukana, sai sekin vähän tehdä.

Autosta suoraan paikkamakuuseen. Ahistaa kun härvää "kehään menossa", mutta aika hyvin paikaksi mikä ei vaikuttanut treenipaikalta, kapea polkun, neljä narttua asuu talossa ja yhdellä juoksut tulossa. Ei ihme että nenä vähän vipatti pihan läpi käveltäessä, mutta tosi hyvin keskittyi makuuseen ja kaikkeen muuhunkin. Ei ollu piiloa, tämä oli lähinnä Dellalle avuksi. Muuten alusta asti into oli tosi hyvä. Ei häiriötä ottanut lain, eikä ihmetelly paikkaa. Pientä seuraamista ensin, meinasin käännöksiä mutta sen verran oli kenttä skröbö, ettei oma asekellus oikein sujunut, ni kuha ny vähä jotain tuusattiin ennen pääasiaa, eli ruutua. Arto oli tehnyt sen, ilman ruutunauhaa, koska se oli jossain lumen alla. Aika pieni kehä, eli ruutu ei ollut kaukana, mutta silti lasken tämän isoksi onnistumiseksi, että Teukki meni suoraan ja vauhdilla vieraaseen ruutuun! Muutama oikeen kohdan haku päälle.

Merkkiä ja ohjattua tehtiin. Merkissä lipee aina merkin ohi sen oikealle puolelle, pitää laittaa targettia merkin taa tovi nyt. Ohjattu meni tosi hyvin kanssa, ei ihan täydet mitat kun oli ahdasta. Aloitin noudettava vähän lähempänä ja tein suoraan riviin saakka. Ei muita virheitä kuin että blondi sanoi taaaaaas väärän käskyn ekana. Miten voi olla niin urpo ettei opi... Keskity.

Muutama päivä reenitaukoa tekee hyvää turkille..

3.2. Meillä on mukavasti ollut auto nyt käytössä kun Teukin ihmisisovanhemmat jäi eläkkeelle. Tekee hyvää meidän harrastukselle, olipa helppo käydä tekee ruutu niin ettei Teukki näe kun pystyi jättämään autoon! Tunnarilla kuitenkin aloitettiin, ja sepäs oli sitten todella outo. Tein kummulle kun oli niin kiva lasten tallaama kumpu. Mutta Teukki toi vääriä. Kaksi ekaa oli vääriä, tuntui tosi oudolle kun se oli itse niin varma että on oikea. Näki sen naamasta, että oli ihan todella varma, että tekee oikein. Vasta kolmas oli oma. Toisessa toistossa toi yhden väärän ja vielä kolmannessakin. Sitten aloin jo miettiä, että joku tässä mättää nyt oudolla tavalla. Teukista on ennen aina aistinut, että ei ole tuomassa omaa, kun yleensä ei tohdi tuoda sitä edes minulle asti, kun tietää itse, että ihan ei ehkä tehny niinku piti. Nyt, kaiikki toistot tuhatta ja sataa kapuloille ja yhtä kovaa takaisin, haistelee hyvin ja todella varmasti ottaa sen kapulan minkä päättää ottaa, ei muuten nostele vääriä tai arvo. Se oli varma. Kapulat oli semmonen pussukka, missä vaan sattu olee niitä kapuloita, en tiedä yhtään mitä kapuloita ne oli. Heräsi sitten pieni ajatus, että entäs jos ne oli jotain vanhoja omia? En muista enää meinaan.. No, oli muitankin kapuloita mukana, ja neljänteen ja viidenteen toistoon vaihdoin kaikki kapulat ja menin tasamaalle tekemään ja kas, meni ihan nappiin. Tähän oli jo vähän vauhti hidastunut, mutta hyvin pyhäkoulupoika tsemppasi vaikka jäi palkatta monta kertaa. Jotain tosi kummaa tässä oli, toivottavasti oli vaan joku yhden kerran oikku.. Mahtavaa silti, että ollaan saavutettu oikea asenne hommaan - tunnari on kivaa ♥

Sitten se ruutu, vihje, katse, lähetys. Nyt lähti suoraan eteen mutta aika hidasta laukkaa. Sitten mennessään selvästi bongasi ruudun vasta ja kiihdytti sitten tuhatta ja sataa ruutuun. Eli meni kuitenkin heti, suoraan, kovaa ja oikeaan kohtaan, jei. Muutama kohdan haku päälle ja muutama loppuosa. Meinaa ennakoira kyllä lähdön jos/kun käännän päätä, mutta opeteltiin nyt tätä. Sivulle tulo on edelleen kiva ja hypytön. Lopuksi hömpöteltiin vielä kaukoja. Joku väsyny teini laahusti ohi ja katto tosi hitaasti, kun sanoin juuri Teukille "tehhään kake, kake tehhään". Oli kai outoa. Ligg oli hieno, ja rokkia vähän voimakkaammalla pakituksella, lelulla höntsäillen.

4.2. Paikkaa vailla taas, mentiin lyskan pihalle nyt. Todella huono paikka.. Joku jumppakeskus iltaisin se koulu, niin jatkuvasti joku ajamassa meidän yli.. Jäi treeni aika pieneksi. Nyt tehtiin ihan ministi seuraamista ensin, palkkaa juoksusta ja hitaasta. Sitten tunnarin kimppuun. Vähän jännitti. Uudet kapulat taas, tein varmaan viisi toistoa, aina oma, ei arpomista, vauhdilla mennään ja tullaan. Ihan täydellistä ja iloista tekemistä. Välillä ei jotenkin tajunnu missä kapulat oli, kun siinä oli kinoksia, niin etsi niitä aika kauan, mutta etsi koko ajan, niin annoin sen etsiskellä. Merkki ehdittiin ottaa paristi, oli targetti ja hyvin meni. Ihan ministä koitin kakeja ehtiä kun ihmisiä käveli kohtuu läheltä, mutta sitten alko taas mennä autojakin ni vähiin jäi. Hyvin kuunteli kuitenkin ja rok taas reilulla pakilla läheltä.

 5.2. Illalla kauppareissulla taas uusi paikka, Rokkalan K-kaupan piha. Into oli ihan hirmune, vissiin vähän riemuissaan kun ensin luuli ettei tänään tehä mitään kun käveltiin töistä suoraan vaan kotsaan. Paitsi kotona naksuteltiin jo kakeja ja tunnarin pitämistä. Onse vähän vaikea se tunnari vielä, mutta aika hanakasti poimii suuhun ja välillä saa jo nostaa etujalat ilmaan tunnarista, mutta silti ote on vähän turhan hentoinen. Tunnariahan me taas kaupallekin aiottiin tekemään, mutta nyt ajattelin että intoa oli pikkasen liikaa ja purettiin sitä vähän luoksetuloon. Kokeilin miten käsimerkki toimisi, ihan hyvin kerran, toisen kerran ei ollut eroa suulliseen käskyyn, eli ei sen helpommin tullut täydellinen stoppi. Alkaa risoa kun en osaa opettaa tätä kunnolla.. Tunnarin kimppuun, tehtiin vain pari, täydellinen suoritus, ei mitään virheitä! Jeah! Lopuks noutoja, metallia ensin, pakkasessa, lumessa, ei ongelmia. Sitten puisella vähän pelkkää palautusta, jätin Teukin istumaan ja kapula piti osata poimia matkalta mukaan. Meinas unohtua ekalla kerralla, mutta äkkiä sai juonesta kiinni.

8.2. Matkalla katsomaan Noelin koetta, päätin treenata uuden Kalevankankaan koulun pihalla - taas uusi paikka. Hirvee myrsky, onneks otin painavamman merkin mukaan.. Ja Teukille kiviä taskuihin, ettei lähteny tuulen mukaan. Ohjelmassa ohjattua, ekan kerran sotkin merkille menemistä tähän soppaan. Suoraan tasaiseen riviin kapulat, tosin ei ollut kuin kaksi mukana niin laitoin keskimmäisen ja sen mitä haetaan. Ja molemmat niin, että Teukki näki kun laitoin ne. Ensin vein merkille ja haettiin oikeaa, ja blondi osasi sanoa oikean käskynkin. Tokalla lähti niin että katsoi keskimmäistä kapulaa, ehdin stopata sen kun oli jo kääntymässä oikeanpuoleiselle. Sit se ihmetteli, että hittooko siä sieltä huutelet kun hän tekee hommia. Jännä, että ihan kuin se olisi ajatellu, että ei se tuo ole. Oisko se nyt tässä voinu tuollaista viisautta oppia ominpäin..? Varmaan vahinko.

Sitten lähetin merkille, mutta eihän se mihkä merkille menny. Meni merkistä ohi hakemaan keskikapulaa. Stoppasin, käskin uudelleen, stoppasin, käskin uudelleen, sitten se vasta rupesi ajattelemaan että mitähän siä muute käskitkään miun tehhä? Ja kipitti merkille. Uusiks, ja meni merkille tosi hyvin. Sitten merkille ja siitä lähetys vasemmalle - ei lähteny. Meni vasempaan päin mutta oli ihan kuutamolla että mitä piti tehdä. olin kerrankin viisas taas, ja helpotin hommaa, vein Teukin merkille takasin ja näytin sille vasemman kapulan. Vähän hitaasti lähti, mutta lähti ja haki oikean pulikan. Sitten taas merkille lähetys ja vasemman haku, tosi hyvin jo. Vielä vasen ja loput merkille menoja.

Hangessa parkkiksella oli semmoinen puinen puomi, aloin tuumia, että tulisiko siitä hyppyeste meille. Tulihan siitä. Hyppynoutoa siis, tahallaan tosi vinoja heittoja ja menihän se harjaan, tosi kummasti toi pari kertaa ihan sorvatun laipasta kiinnipitäen takaisin. Ei oo kauheesti tämmöstä ollu. Nii hirvee tuuli ja viima, että ei voinu tunnaria tehdä, näpit olis jäätynyt heti.. Josko myöhemmin voisi tehdä siellä hallilla..

Mentiin kattoo siis Noelin koetta, josta hienosti 269p ja kaivattu ykköstulos, mahtavaa! Voittajaluokan jälkeen piipahdettiin sinne agihallin puolelle tunnarin pariin. Vaikuttiin innokkaalta ni tehtiin ihan ministi seuruuta ensin, ei sitten ainakaan olisi kierroksilla. Meinaa karata kapuloille ja toistaiseksi saa sen tehdä. Intoa menemiseen on, palautukset oli tänään hitaita. Ei kuitenkin nostele ja maistele vääriä, mutta mun on kyllä kuvattava näitä kun jotenkin aina missaan, että mikä ne kapulat oikein sotkee? Hiihteleekö se karvoinen niitten päältä vai partako niitä liikuttaa vai mitä ihmettä?? Toisessa toistossa kapulat siirtyi ihan toisiinsa kiinni, ja Teukki toi sitten molemmat, oman ja viereisen. Työtapaturma, pitää koitaa opetella näitä, koska ne näköjään nyt sit liikkuu ne kapulat miten sattuu. Mutta muuten hyvin, kerran palkkasin oikean löytämisestä ja muut odotin sivulle. Varsinaisen tunnarin jälkeen tehtiin pari hyppynoutoa tunnarikapulalla ja siihen loppuun kunnon pitotreenit. Aika helpolla meinaa laskea irti, mutta hokasi sitten, että tää olikin tää juttu missä pitää purra leauat yhteen. Kiltti pieni.

Treenin jälkeen käytiin Duon kanssa hillumassa. Nimen omaan hillumassa... Kaipaan vanhoja jannuja ja formulaleikkiä Hempun kanssa.. Nää kaks urpoo leikkii törmäilyautoja. Kamalaa katsottavaa ja vähän jopa pelottavaakin.. Duo alkaa olla pian10kg Teukkia painavampikin..