sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Motivaatio on kuralätäkössä..

Hermo menee tähän keliin taas.. ei se auta kun yrittää jaksaa ja toivoa pakkasta ja lunta. 29.11. käytiin pitkästä aikaa lyskan pihalla reenailee. Ensin pieni leikki ja sitten liikkeitä putkeen. Tulee aivan liian vähän reenattua useampaa liikettä putkeen, tosin se ei ole vielä ainakaan haitannutkaan mitään. Kai. Seuraamiskaavio, käännökset parantuneet huomattavasti. Zeta, vähän helpotusta mukaanlähtöihin kun ei olla tehty, aika hyvin. Nouto, ihan loistava. Luoksetulo sit kusi, sen jälkeen oli tarkotus palkata mutta keskeytin koko liikkeen kun stoppas niin surkeasti. Toinen oli parempi ja stopista palkka.

Reenattiin niitä stoppeja sitten taas, ja kaikki onnistu tosi hyvin. Aivan mahtavat stopit rundista jalkapallomaalin ympäri. Ehkä sitä pitäis aina muistuttaa stopista ennen suoritusta vai oppiskohan pikkuhiljaa muistamaan muutenkin..

ohjattua, suuntia leluilla. Tuli todettua ettei onnistu kuin samanlaisilla leluilla.. Vinkutennari todettiin lutujalista hauskemmaksi, se hyöty tästä oli. Merkkiä, hyvä pössis ja odottaa innolla merkille pääsyä, lelu takana ja jonkun kerran ilman oikean paikan etsimistä, löytyi helposti. Mutta teki taas myös kaukoja merkillä. Sitten pluikasteltiin 10km fillatilla taas, nii huono keli että amatöörit pysy poissa tieltä ja pururata oli meidän :)

30.11. Urpolassa illalla, Tiina seurana ja apuna <3 Ensin vähän seuraamista, käskytöntä suoraa vaihtelevaa pituutta, oikein hyvä. Pitkät odotukset sivulla ennen liikkeelle lähtöä, ei herpaantunut. Tiina teki meille kolme tunnaria ja kaikki meni erinomaisesti!! Oma tulee heti kun osuu kohdalle, ei epäröinyt hetkekäkään. Keskimmäisen kerrankin lasken onnistuneeksi vaikka ei nyt ihan nappiin menny.. kapulat oli ympyrässä ja oma klo 12 kohdalla, ja jotenkin Teukki onnistu ohittamaan sen nuuhkiessaan. Kolme kertaa se nuuski kapulat läpi ja joka kerta käänty juuri jotenkin niin että klo 12 jäi välistä. Tutkittuaan kapulat Teukki palasi kauhean iloisen näköisenä sivulle niin etten älynny ees puuttua hommaan, ja luultavasti hyvä niin. Katsoi minua kirkkain silmin ja ihan selkeesti ilmotti että "Ei se kuule ollu siellä, miä tarkistin!" Mahtavaa että tuli kertomaan noin enemmin kuin että olis vaan napannu väärän. Kehoitin käymään uudelleen katsomassa, kyllä se siellä on, ja pyhäkoulupoika teki työtä käskettyä - ja toi oman. Nyt on menty jo siihen ettei oma tipahda suusta palkkakäskyllä heti, hyvä ilmiö tähän väliin kunnon ollu ennen niin herkillä tippua. Mahtavaa!

Luoksetulon stoppeja rundista, rundi vaan meinas olla hukassa kun Tiina oli tolppana.. mutta niin oli stopitkin hukassa, todella vääränlainen alusta joten lopetin. Hassuteltiin vähän kakeja lopuks. Hyvä reeni, parempi mieli. Tääkin reeni alko omalta osalta niin huonossa mielentilassa, että ei voi kuin ihmetellä mistä sen tokokuplan aina saankin revittyä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti