24.1. Roadtrip to Hell.. Eiku Savonlinna se oli. Ja möllitoko.

Möllit Savonlinnassa siis. Voittajaluokkaa treenaamassa. Tuli vähän itsestutkiskeluun aihetta, ei ihan menny odotetusti ja toisaalta isolta osin meni. Tarkoitus oli pääasiassa, että minä harjoittelen omaa suorittamista, harjoittelen kisaamista ja liikkeenohjaajan kuuntelemista, kävelemistä, palkkaamista ja Teukin osalta katsotaan missä mennään ja saadaan reeniin suuntaan. Paikka oli vähän köpö, ahdas ja äänekäs ovi, mutta ei Teu reagoinut ympäristöön. Mutta joo, meni miten meni...

Pojat matkalla Savonlinnaan. Nuoriso matkustaa sikaosastolla.

 Paikkamakuu olisi ollu 10. Kehäänmeno oli tosi köpö, en tiedä onko mun jännitys aina huipussaan vai Teukki hämillään, mutta on vähän semmonen hösö siinä. Oli makuun aloituksessa kuitenkin ihan kartalla ja oli maannut hyvin, jossain välissä nuuhkassa etujalkojen välistä. Kuulemma ei ollu edes päätään kääntänyt kun ovi kävi jne, jotain vinkunaa vilkassu. Hyvä näin.

Makuun jälkeen leikitin heti, oltiin ekoja suorittajia, leikitin kehässä. Seuraaminen oli ihan ok, osaa liikkeistä en kyllä odottanut, kuten käännökset hitaassa ja juoksussa, mutta hyvin Teu selvisi. Normikäynnin osuus oli aika pieni. Jossain vaiheessa taas tuntui että Teukki jäi, mutta ei se kai jäänyt. Kuvattiin, mutta kehässä oli suuria pylväitä niin iso osa seuraamisesta jäi näkemättä videolta. Ihan tyytyväinen olin. Koska en nähnyt kaikkea, niin en oikein osaa arvioida, ehkä 8-9.

Istuminen ok, ehkä kymppi, ehkä olisi voinut istua nopeammin ja joku olisi ottanu siitä pisteen.

Luoksetulo oli muutoin ihan ok, mutta sepä meni seisomisen maahan.. Pihalla ennen halliin menoa vielä pysäytin sen varuiksi pari kertaa seisomaan, että jää mieleen. Ni ei. Kuka lie kouluttanu noin huonosti..

Ruutu olisi ollut täysi 10! Uuubeibee. Tosin ehkä vähän helpotti se, että Teu makasi paikkamakuussa ruudun vieressä, mutta silti! Vieras paikka, vieras ruutu, juoksi suoraan, juoksi kovaa, meni maahan nopeesti, tuli luo nopeesti ja ihan sivulle eikä mitään pomppimisia, uuuubeibeee.

Hyppynouto, ehkä 9,5-10. Ei mitään huomautettavaa, palautus on ihan nopea mutta sivulle siirtyminen vähän hidas.

Sit alko ongelmat, tosi kummat sellaiset. Metalli, hyvin odotti, katto minne kapula meni se muuten meni ihan hevon vittuun, pomppi varmaan viisi metriä sivuun ja vielä seinän viereen ja vielä ruutumerkin taa. Teu lähti innolla, ei löytänyt, etsi, huomasi, rupes ottamaan suuhun ja sitten EI. Ei sitten mitenkään päin. Mun koira joka tekee metallihyppynoutoa ihan innoissaan. Ei. Kehoitin pari kertaa tuomaan mutta kun ei alkanut tuoda niin otin kapulan ja vistakin sen "vauhtinoutoon", otti vastahakoisesti ja toi sivua kohti mutta jäi vähän mun taa ja tiputti. Lopetin siihen, en nähny järkee pakottaa kun joskus teininä kun näitä oli, niin oli viisain lopettaa. Oli varmasti nytkin.

Tunnari. Aika hyvä siihen nähden mihin tässä yks kaks taantui. Lähti laukalla, otti oman heti, ei koskenut muita, ei palauttanut. Hiippaili reilun puolet matkasta takaisin ja tipautti, sitten piti kehoittaa nostamaan ja sitten siirtyi hissuksiin sivulle. En tajua tuota palautusta, en varppina viesti mitään vitunrakkiperkeletuosesaatanankapula, ja silti tuo tulee sen näköisenä että "sää et rakasta mua enää". Ei mitään negatiivista ole ollut tässä liikkeessä ilmassa, ei mitään. Päin vastoin, oma asenne on saatu kohdilleen nyt. Tätä täytyy miettiä..

Kaket. Tämä oli sitten se superyllätys. Teukin lemppari melkein, aina ihan liekeissä kun sanon että tehdään kaket. Ei tehny ekaa vaihtoa. Ei sitten mitenkään. Ja eka oli vielä seisominen, minkä se yleensä tarjoaa ja minkä se yleensä ennakoi jos jotain ennakoi vielä. Ni ei nouse ahteri ei. Menin takas Teukin luo, enkä oikein tiennyt mitä hiittä miä tekisin, mietin ihan kunnon tovin. Liikkuri kysyi haluanko ottaa lähempää, sanoin että ei, kyllä se nämä osaa. Päätin että tehdään uusiksi ja vaihdetaan vähän kohtaa ja mentiin sitten sivummalle vaan. Aloitus vähän innokkaampi, mutta ei nouse ei. Ei mitenkään. Nyt menin Teukin luo ja kädellä ohjasin nousemaan, ja pakitin sitten takas ihan saman matkan päähän. Ja siittä eteenpäin teki ihan kympin kaket. Tosi kumma juttu, en tajua mikä sille tuli. Ennen kakeja komensin sitä haistelusta, mutta onhan sitä nyt ennenkin komennettu ja vielä kovemminkin, ja yleensä komennettaessa tommosesta se alkaa vaan yrittää kovemmin. Vaan ei nyt.

Videolta kun katsoin niin ei se ihan niin pahalta näyttänyt kokonaisuutena. Silti tuntuu nyt, että ei tästä tule mitään.. Ei Teukki koskaan ole lakannut yrittämästä, nyt tuntui, että se meni vähän jäähän. Ja minua ei jännittänyt juurikaan. Liikkuri kysyi kyllä lopuksi, että säikkyykö se sähköiskuja, että siellä hallissa saa pakkasella jotkut sähköiskuja, että ihan kuin siellä metallilla olisi käynyt jotain. En tiedä.. Ajattelin että näen videosta, mutta kas, sitäpä juuri ei ollut videolla :D Hempu oli just härvänny ni kuva heilui juuri sen verran sivuun, ettei ole mitään tietoa mitä siellä metallilla kävi. En kyllä usko itse tuohon kuitenkaan, mutta jos joku niitä sähköiskuja saisi niin varmasti se olisi tämmönen lamppuharja.

Paljon tuli ajatuksia tästä reissusta.. Ensinnäkin kun treenaan metallihyppynoutoa, niin olen kuvitellut treenaavani sekä metallia, että hyppynoutoa, mutta Teukki ilmeisesti on harjoitellut vain hyppynoutoa. Kamalat pakkaset - miten minä nyt edes treenaisin metallia?? Nyt tulee metalliin keskiöön joku paperi ympärille ja teippi, ja sitä aletaan ottaa reeneissä pihalla. Jää kovaksi, mutta ei niin kylmäksi ja eritoten kieli ei jää siihen kiinni. Paitti jos ottaa laipasta.. Fuck. No toivotaan ettei ota, ei ole kyllä koskaan ottanut. Mutta eihän se oli koskaan jättänyt kaukoissakaan nousematta.....

Tunnari, pitää mennä taaksepäin. Piilottaa vain omaa ja ottaa palautuksia siitä. Ongelma - minne vittuun sitä piilotetaan talvella? Ei sitä hankeen voi nakella.. Toinen olis jos Teu jäis tunnareiden taa, etsisi ja vain palauttaisi, jäisi edes se menomatka pois. Tai jos tehdään ihan kapuloiden vierestä, etsiminen ja pelkkä sivulle siirtyminen. Ongelma lienee siinä, että palkkasin liian kauan vain oman löytämisestä ja nyt loppupätkä tökkii. Selkeesti ettimiseen asti kaikki on kivaa. Ei tekisi mieli liikaa sitä auttaa, että jäisi riippuvaiseksi mun avusta, mutta jotenkin Teukki olisi myös saatava olemaan itse täysin varma, että ottaa oikean, siis ilman että autan sitä liikaa. Ehkä hankin heinää, että saan kapulat piiloon nyt talvellakin. Ehkä pitäis taas hankkia kassillinen skräibää, ehkä menin siinä skräibäasiassa kuitenkin liian nopeasti eteenpäin. Miksi kuuntelin taas ketään muuta... Ehkä ja ehkä. Ehkä vika ei ole edes tuossa. Ehkä en tiedä yhtään missä vika on.

On myös tehtävä pidempiä pätkiä treenissä välillä, unohdain aina treenata kokonaisia liikkeitä ja useamman liikkeen pötköjä. Mietin myös, että miksi minä sitä siellä kokeessa aina virittelen ja paussittelen ja leikitän ennen kehään menoa - enhän minä koskaan treeneissä laita sitä odottamaan kovinkaan kauaa ennen kuin tehdään. Saati virittele sitä mitenkään ennen kuin aloitetaan. Tämä on myös kokeiltava, että se on sitten kokeessakin suoraan hommiin piste.

Siinähän sitä on taas työnsarkaa. Tuli tunne, ettei me saada tätä luokkkaa ikinä valmiiksi.. Juuri kun tuli koiranettiin vika avo ykkönen ja siellä on nyt niin nätti rivi ykkösiä, ni alko masentaa kun siihen se nyt sit jää.. Perskeles. Vaan kyllä me tästä vielä noustaan! Ja muuten varmasti noustaan! Nyt jos vaan pysyis alle kymmenen tuo pakkanen, että vois taas kunnolla reenatakin..