sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

♥ 8.3. Koeviikko on jännä viikko, osa VII

Nyt se on koettu - ensimmäinen VOI-luokan kisa. Kyllä jännitti ihan pirusti, ehkä eniten ever. Teukki reagoi siihen myös, ja oli hyvin häiriöherkkä. Häiriökin oli kyllä suurin ikinä, hallissa on tosi äänekkäät ja kaikuvat portaat ja parven katsomon lattia, ja kaksi kakaraa juoksi siellä lähes koko Teuvon suorituksen ajan... Hermo meinasi mennä tosiaan, kyllähän sen pitää häiriötä kestää, mutta ei tokokoe ole kakaroitten leikkipaikka.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, 284p KP sij. 1/4.

Olin aamulla ensin katsomassa Jorman ja Ässän, hienosti 185p ja luokkavoitto. Teukki jäi kotiin ja kun ALO oli ohi, läksin hakemaan Teuvon. Käytin vielä ulkona ja se oli ihan mahdoton! Hirveetä rallia vaan häntä länässä hyppi mua vasten ja haukkui, mietin että mitenhän korkeen vireen se ittelleen oikeen tekeekään... Mutta oli vähän päin vastaisia vireongelmia, meinasi vähän lässähtää homma. En vieläkään oikein tiedä, miten mun pitäisi kokeeseen mennä, että Teukki olisi sopivassa vireessä. Paikkamakuussa oli vähän kuutamolla, oli haistellut vähän, mutta naamioi sen taitavasti pään lepuuttamiseksi. Ei ollut levoton kuitenkaan, hieman kyllästynyt ehkä?

Jotenkin unohdin, että yksi koira oli poissa ja melkein säikähdin kun huomasin että Priima on menossa kehään ja me ollaan seuraavia ja Teukki on vielä autossa! Eiku äkkiä koiraa hakemaan ja tekee lt:n stoppeja agihalliin.Stoppeja parit ja sivuja, paussille tokokehän laidalle. Pari pallon piippausta kun Helen raivasi kehää kuntoon, ja menoks!

Seuraaminen oli huono, jätti perusasennon väliin ja huuhaili vähän, ei paljoa, katteli vähän yleisöön ja oli epätarkka. Asekeleet taakse se kuitenkin enemmän ja vähemmän pakitti mukana, ei kääntynyt kokonaan, kuten yleensä seuraamisen keskellä. Täyskäännös + liikkeelle mars on jäänyt eräältä harjoittelematta, vois koittaa muistaa käydä läpi kaikki variaatiot käännöksistäkin. Istumisessa ei ollut huomautettavaa, oikein nätti.

Luoksetulossa oli matala vire, mikä oli hyvä, koske Teukki pystyi edes jotenkin pysähtymään. Seisomisessa ne lapset riehui just ja Teukki tuojotteli sinne, niin kutsuin sitä "teuvotulee" vaikka piti sanomani "tulee". Tuli kuitenkin. Maahan ihan ok, vika pätkä vähän turhan rauhallisesti.

Ruutu, en uskaltanut antaa Teukin katsoa kun Helen (eli liikkurimme) raivasi luoksetulon merkkejä pois, ettei ala kattella vaan väärään suuntaan. Kun Helen oli poissa tieltä, asento ja "juostaantonne" ja Teukki vilkas luoksetulon aloitukseen, mutta katsoi sitten ruutuun, jesh! Meni reippaasti ja tyypilliseen tapaansa lirvahti takareunasta yli. Annoin uuden tonne-käskyn ja se tuli just himppasen eteenpäin ja maahan suoraan. Vähän jännitti että oliko se jättirumppa ruudussa vai ei, ja mikä helpotus oli kun kävelin kohti ja se oli! Jesh! Luoksetulo ruudusta hieno, vaikka ei olla paljoa harjoiteltu.

Hyppynouto, ei ongelmaa, kapula meni vähän vinoon ja hyppäsi varmasi. Vähän hidas sivulle tulo. Metalli, vire oli laskenut ja pelkäsin vähän, että jos ei teekään, mutta teki. Tiputti palautuksessa raville liian aikaisin, muuten ok.

Tunnari.. Kohtalon hetket.. Teukki kattelee möykkääviä kakaroita.. Ei auta, menee miten menee, uskoin jotenkin että hyvä tulee. Ja tuli! Laukalla kapuloille, ei aloittanut haistelua ihan laidasta, mutta niin että toinen kohdalle osunut kapula oli oma - nappasi heti suuhun ja vauhdilla sivulle. Tiputti raville ennen sivua just, mutta kapula oli tiukasti suussa ja minä repesin niiiin totaalisesti että! Mikä työvoitto!! Mahtavaaaa!!

Kaket. Ihan hyvin, olis voinu saada paremmankin, mutta katsoi kun lapset möykkäsi. Tuli yhteen siirtymään tuplakäsky, kun katsoi parvelle, ja yhden teki väärän asennon - sotki rok ja lig. Muuten oli kyllä tooosi hienos siirtymät, periaatteessa rok oli hieno myös, mutta tipahti vaan maahan sen päätteeksi. Hädissäni annoin korjaukseksi rok-käskyn, ja onneksi oltiin harjoitelut seiso - istu tekniikka maasta toimivaksi! Korjasi hienosti.

En seurannut pisteitä taaskaan, enkä oikein osanut ajatella heti oliko se ykkönen vai ei. Tiesin, että oli mokia, mutta tiesin myös, ettei nollattu mitään. Jorma tuli perässä agihalliin ja heti utelin, että "oliko se ykkönen, oliko?!" No eihän se tienny, piruuu! Sit lähti kattomaan ja Satu tuli halliin, se tiesi, että oli ykkönen. Herrrasssiunaa ja varrrjele kun repesin, Teukkikin säikähti :D Sit juostiin mahtijahtileikkiä niin että pyörrytti! Huippua!
Paikkamakuu: 10
Seuraaminen: 8,5
Istuminen: 10
Luoksetulo: 8
Ruutu: 8
Hyppynouto: 10
Metalli: 9
Tunnistusnouto: 10 (!!!!!)
Kauko-ohjaus: 7
Kokonaisvaikutus; 10

Jestas. Ihan mieletöntä. Toiste ei kyllä voittajaan mennä, nyt alkaa armoton uuden EVL:n treenaus. Tosi hankalaa kyllä treenata yksin, uusi paikkamakuu-liike-härdelli on ihan mahdoton.. Huomiselle pitää tehdä plääni, Jessican koulutukseen ollaan menossa, treffit Sipoossa siis Eevan ja Kennun kanssa. Huhhuh. Aika huomaa. Mahtava fiilis eritoten tunnarista, kun keksin keinon saada se onnistumaan. Ja kyllä tähän on sitten mennyt verta, hikeä ja kyyneleitä (ei kyllä kovin montaa, ja nekin liittymättä tokoon), ilmaiseksi ei ole tullut mikään. Taputus omaan olkaan sekä kiitos ja kumarrus ystäville, jotka auttaa ja kannustaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti